huomenna on edessä iso ja merkittävä päivä mulle. Saan nimittäin tietää onko mun sairaus ihan oikeasti poissa vai näyttääkö kaikki vaan ulkoisesti hyvältä mutta sisällä kaikki on toisin.
Olen odottanut viimeiset puolitoista vuotta sitä, että tämä tulehdustila saataisiin kuriin. Mulle on kokeiltu kaikkia mahdollisia hoitoja ja lääkkeitä eikä ne ole toimineet toivotulla tavalla. Olen ikionnellinen siitä, että menin Helmikuussa sinne Liisa Sulkakoskelle (homeopaatille), koska ilman sitä huomenna (mitä luultavamminkin) mulle varattaisiin se leikkausaika ja luulen, että olisin aika erilaisilla fiiliksillä tällä hetkellä. Se olisi niin lopullista, siitä ei ole enään paluuta. Toki jos mulla ei olisi muuta vaihtoehtoa, kun mennä leikkaukseen tai saada esim. syöpä (jos tulehdus on päällä tarpeeksi kauan tulee soluihin isoja muutoksia ja siitä seuraa syöpä vuosien päästä), niin menisin leikkaukseen tottakai.
Pitäkää kaikki peukkuja mulle ja toivotaan, että saisin "terveen" paperit. :) Toki joudun koko elämäni elämään tämän sairauden kanssa, mutta jos se on rauhallisessa tilassa, niin se on lähestulkoon huomaamaton.
Tässä samalla, kun kirjoittelen tätä postausta mulla on taustalla suomen peli ja voi hitsin vitsit. Tilanne on 5-2 Venäjälle, joten luulen tämän pelin olleen tässä. Suomen alkuturnaus oli mitä oli, joten hopea ei ole tässä tapauksessa häpeä. Ja hei voitettiinhan me Ruotsi. :D (tärkein)
Laitan tähän loppuun yhdet asukuvat reissusta. Asussa ei ole mitään sen ihmeempää. Ostin tuon ihanan värisen t-paidan reissusta sekä nuo nilkkurit että ensimmäisen ruusunkultaisen koruni. :)
-Janni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti